Siili käveli tietä pitkin hokien:
- On kivaa olla sika, on kivaa olla sika, on kivaa olla sika, ...
Orava istuskeli samaan aikaan puun oksalla ja huomasi siilin. Orava ajatteli:
- Hullu siili! Pitää yrittää auttaa kaveria! ja huusi siilille:
- Hei! Et sinä mikään sika ole, vaan siili!
Siili jatkoi kävelyään niinkuin mitään ei olisi tapahtunut:
- On kivaa olla sika, on kivaa olla sika...
Orava ajatteli, ettei siili ollut kuullut ja kapusi alas puun juurelle ja huusi uudestaan:
- Hei! Et sinä mikään sika ole, vaan siili! siili vain jatkoi kävelyään hokien:
- On kivaa olla sika, on kivaa olla sika.... Orava tuskastui siilin reagoimattomuuteen ja hyppäsi siilin tielle tarttuen tätä olkapäistä ja ravisteli tätä samalla huutaen:
- Etkö jo usko, ettet sinä mikään sika ole vaan ihka oikea siili!!! Siili ei vieläkään pukahtanut mitään, mutta sen sijaan tarttui oravaa olkapäistä, pyöräytti tämän ympäri ja tarttui lanteilta. "Nykäisi" muutaman vedon, huokaisi syvään ja jatkoit matkaansa hokien:
- On kivaa olla sika, on kivaa olla sika, on kivaa olla sika...