Urkki ja Bretzhnev olivat eräällä Urkin Neuvostoliiton vierailun aikana saunassa ja ryyppäsivät siinä ohessa votkaa. Kun oli juotu ensimmäinen pullo, Bretzhnev tuli ystävälliselle tuulelle ja sanoi:
- Kuule Urkki, kun tässä ollaan näin hyviä ystäviä ja naapureita, niin minäpä annan teille Petsamon takaisin!
- Harasoo! Urkki tuumi, ja ryyppäämistä jatkettiin.
Kohta Bretzhnev oli vielä tunteellisemmalla tuulella ja sanoi:
- Kuule Urkki, kun tässä ollaan näin hyviä ystäviä ja naapureita, niin minä annan teille Karjalan takaisin!
- Harasoo! Urkki tuumi, ja ryyppäämistä jatkettiin.
Kohta Bretzhnev oli ihan täydessä tuiskeessa ja hyvin tunteellinen. Hän halasi Urkkia ja sanoi:
- Kuule Urkki, kun me ollaan näin hyviä ystäviä ja naapureita, niin mitä hemmettiä me pidetään rajaa tuossa välissä? Otetaan rаjа pois ja aletaan elää yhteisessä maassa!
- Njet, njet! Urkki sanoi oikein topakassa äänilajissa.
Bretzhnev hämmästyi täysin ja kysyi:
- Mutta, Urkki! Mikset sinä suostu tähän?
- Katsos, Leonid. Juttu on niin, että minä olen jo vanha mies. Luulen, ettei kuntoni kestäisi niin ison valtakunnan päämiehenä oloa.