Mikkeliläinen insinööri oli ennen EU-äänestystä dokaamassa ja ajoi sitten illan päätyttyä taxilla kotia kohti jutustellen tulevasta kansantahdonosoituksesta kuskin kanssa. Insinööri oli EU:n kannattajia, mutta kuski sitä vastoin ilmeisesti Järvilahden miehiä tai muuten vaan jyväjemmari ja riitahan siitä sitten lopulta tuli. Kina paisui lopulta niin kovaksi, että taksikuski paiskasi insinöörin ulos jossain Rantakylän periferiassa, in the middle of nowhere, josta matkaa lähimpään ihmisten asuttamaan paikkaan oli useita kilometrejä. Insinööriä tietenkin vitutti yli kaiken tallustella pikkupakkasessa, pimeässä ja todennäköisesti ilman torttua yksin kotiin.
Parin viikon kuluttua sama Mikkelin insinööri oli ollut jälleen viettämässä iltaa ja taksijonossa seisoessaan huomasi edelliskertaisen taksimiehen odottamassa pokaa. Insinööri päätti kostaa kokemansa nöyryytyksen ja meni tolpalla ensimmäisenä olevan taksin luo, hyppäsi sisään viissatanen kourassa ja sanoi:
"Saat tän viissatasen, jos annat persettä!"
. Kuski tietenkin paiskasi insinöörin ulos ja tämä kömpi jonossa seuraavana olevan taksin luo heiluttaen viissatasta ja tokaisten:
"Saat tämän viissatasen, jos annat persettä!"
. Sama toistui aina seuraavien taksien kohdalla, kunnes tuli tämä oharisuhari. Tällä kertaa insinööri sanoi:
"Saat tämän viissatasen, jos unohdetaan menneet ja ajat mut kotiin!".
"Mikäs siinä" oli tietenkin vastaus ja insinööri hyppäsi mersun takapenkille istumaan. Auton lähtiessä matkaan, insinööri vilkutti takaikkunasta viishunttista siten, että muuta taksikuljettajat varmasti näkivät sen ja insinöörin härskin ilmeen
Oli alkanut taas kerran ala-asteen oppitunti. Opettaja teki arvoituksia oppilaille:
"Kuinka on mahdollista asettaa reikä yhteen reikään?"
Koko luokka tuumi tiiviisti tätä visaista arvoitusta. Etupenkin saparopäinen Liisa alkoi hurjasti viitata tyypillinen perseennuolijan virne naamallaan.
"No Liisa, mikä on tämän arvoituksen ratkaisu?" Liisa nousee pulpetistaan vastaamaan koko luokan eteen.
"Laitetaan peukalot ja pikkusormet yhteen ja työnnetään suun ympärille!", Liisa vastasi hymy vain leventyen.
"Oikein hyvä", opettaja sanoi. "No mitenkäs saadaan kolme reikää laitettua yhteen reikään?" Luokkaan laskeutui hiljaisuus. Kotvan kuluttua Liisa alkoi taas hurjasti heiluttaa kättään. Opettaja pyysi Liisaa taas tulemaan luokan eteen.
Kimeällä äänellä Liisa vastaa:
"Laitetaan taas sormet yhteen ja levitetään ympyrä niin, että nenäkin mahtuu siihen"
"Hienoa, Liisa, hienoa"
Luokan takana alkaa kuulua supinaa ja ärtymys on huomattavissa, kun Liisa on taas kerran päässyt loistamaan. Nyt opettaja tekee vielä yhden kysymyksen:
"Kuinka sitten viisi reikää saadaan yhteen reikään?" Muutkin alkavat miettiä kuumeisesti oikeata vastausta. Liisa itsevarmasti heiluttaa pystyssä olevaa kättään ja pyytää vastauslupaa.
Petri takana tuntuu myös tietävän vastauksen ja nostaa käden pystyyn, mutta kuten arvattavaa, opettaja antaa lempioppilaansa taas kerran vastata. "Levitetään vielä oikein kovasti sormia niin, että silmät mahtuvat mukaan" Opettaja vuolaasti kehuu Liisaa, joka on niin ylpeä itsestään.
Petri suivaantuneena saamastaan kohtelusta nostaa käden pystyyn, jolloin opettaja kysyys Petriltä:
"Niin Petri, mitä asiaa sinulla oikein on?" Minulla olisi vielä yksi arvoitus. Kuinka on mahdollista saada yhdeksän reikää yhteen reikään?"
Opettajakin alkaa miettiä kuumeisesti. Ihme kyllä Liisakaan ei tällä kertaa osaa vastata asetettuun kysymykseen, ja esittää loukkantunutta. "No Petri, mikä on vastaus tähän arvoitukseen", opettaja kysyy.
- Otetaan nokkahuilu ja työnnetäään se Liisan perseeseen..
Vaka vanha Väinämöinen, uros kaunis karvarinta, tunsihe tulisen lemmen, sytkyttävän suonissansa, kutkuttavan kullin päässä. Tuo ei tuostansa tokene, jollei naida napsahuta, naista suttihin sukaise. Vaka vanha Väinämöinen, kantaja kalun kamalan, halajas hameen haentahan, emon ehtan etsintähän. Suuntasi suksensa salolle, vartavasten vieraisille. Lylyllänsä lykkelehti, kalhullansa kiitäeli, kunnes kohteeseensa kerkisi, Pohjan piukoille perille.
Pohjan piika pikkarainen, kovin kiimainen kakara, tarjosi toki tavaratansa, pilluansa pantavaksi. Vaka vanha Väinämöinen, sanan virkkoi noin nimesi:
"Ei ole pillusi parahin, aikamiehen aiottavaksi, isojen poikien pantavaksi. Vaan se on pukkia poikasien, alamittaisten asettaa.
Pohjan Akka harvahammas, leveäperseinen letukka, pyörsi pirtistä pihalle, povensa puolittain paljasti, sanan suustansa noin suikkasi:
"Jos sie tahot Kalevan Poika, pillun pitkän pantavaksi, pyllyn pulskan pukittavaksi, tule tuokiossa tupahan, alle kahden kurkihirren.
Vaka vanha Väinämöinen, pieksut porstuaan potkaisi, paidan palttinaisen paljasti. Muorin laverille levitti, housut nilkoille nitisti. Pallit pontevasti paljasti. Vaka vanha Väinämöinen, oikaisi aisansa esille, sukunuijansa suoristi, varren vallan vapisevan. Syöksi kullinsa kamalan, uumenihin uikuttavan, nartun naitavan napahan. Tahdin tuimaksi tihensi, vauhdin vallan vihmovaksi. Paadet vaskiset vapisi, pöly pirtissä pöllysi, pierut perseistä pärisi,
Vaka vanha Väinämöinen, tunsi tuhonsa tulevan, onnen oivan orgasmissa, siemenen syvälle syöstessänsä, mehunsa muorihin mojautti, koinat kohtuun kehittymään