Sokea pikkutyttö kysyi kerran aamulla äidiltään:
– Äiti, näenkö minä enää ikinä?
– Kyllä kulta, äiti vastaa. Äiti on säästänyt palkastaan paljon rahaa ja tänään mennään yhdessä ostamaan apteekista kallista ihmevoidetta joka antaa sinulle näön.
– Ihanaa! tyttö innostuu.
Äiti ja tytär lähtevät yhdessä kauppaan ja palaa hetken kuluttua apteekin рussi mukanaan.
– Nyt kulta hierotaan vain tätä voidetta sinun silmiisi ja kiedotaan silmät siteisiin ja annetaan sen hautua iltaan saakka ja sitten alat näkemään.
Niinpä äiti alkaa hieromaan voidetta tytön silmiin ja kietoo lopulta siteen pään ympäri. Parin tunnin kuluttua äiti kysyy:
– Onko side hyvin?
– Ei ole, tyttö vastaa, minä en pysty hengittämään kunnolla ja voide kirvelee kamalasti silmiä.
– Koeta kestää kulta, se on sinun parhaaksi, äiti vastaa ja tyttö sinnittelee toivot korkealla.
Lopulta ilta koittaa ja tytön tuskat ovat ohi. Tyttö vapisee innosta kun siteitä poistetaan, ja kun siteet on poistettu hän toteaa:
– Äiti, minä en näe vieläkään!
– Et tietenkään näe, kultaseni, koska tänään on aprillipäivä.
Perheenäiti työskenteli keittiössä ja sivukorvalla kuunteli, kun hänen 7-vuotias poikansa leikki olohuoneessa uudella sähköjunallaan. Äiti kuuli junan pysähtyvän ja poikansa sanovan:
- ”Kaikki p*rslävet, jotka haluavat poistua junasta, lähtekää h*lv*ttiin nyt, koska tämä on v*tun päätepysäkki! Ja kaikki ne laardip*rs**t, jotka ovat nyt nousemassa junaan, hilatkaa p*rs**nne sisälle, koska juna v*ttu lähtee nyt!” Kauhistunut äiti meni olohuoneeseen sanomaan pojalleen:
- ”Meidän huushollissa ei tuollaista kieltä suvaita. Nyt menet huoneeseesi ja pysyt siellä 2 tuntia. Ja kun tulet pois sieltä voit leikkiä junallasi. Mutta tuollaista kieltä et enää käytä!” Kaksi tuntia myöhemmin poika tuli pois huoneestaan ja jatkoi junalla leikkimistä. Pian juna taas pysähtyi ja äiti kuuli poikansa sanovan:
- ”Arvoisat matkustajat, olkaa hyvä ja muistakaa ottaa tavaranne mukaan junasta poistuessa. Kiitämme teitä matkasta ja toivomme, että matkanne oli miellyttävä. Toivomme, että matkustatte kanssamme pian uudestaan.” Äiti kuuli kullannuppunsa jatkavan:
- ”Junaan nouseville matkustajille tiedoksi, että junassa ei ole tupakkavaunua. Toivomme, että vietätte miellyttävän ja rentouttavan matkan kanssamme.” Äidin jo alkaessa hymyillä tyytyväisenä, lapsi lisäsi:
- ”Tiedoksi niille matkustajille, jotka ovat v*ttuuntuneita kahden tunnin viivytyksestä, pyydämme valittamaan tuolle paksulle valurautapermanenttikotkalle keittiössä.”