Parhaat vitsit

Koska Tampereellom pikkusen erilainen toi liikenne кuм mualla, nil liänee syytä julkasta. Tampereen ikiomat liikennesäännöt oikeen tällai viimesem päälle paikallisella kiälellä.
Ekaks pykäliä Autoilioille:
1§ Jos joku menee erelläs, nin aja ohitte.
2§ Jos joku yrittää ohittes, nin älä päästä.
3§ Säästäv vilkkua.
4§ Kul liikennevalo vaihtuu nokkas eressä vihreestä keltaseks, nin kiihrytä vauhtia. Kyä sää kerkiät.
5§ Kuj jalankulkia tulee eressäs suajatiälle, nil lisää vauhtia. Ei se sittet tu.
6§ Mutta jos se kumminkit tulee, nim polkasek kaasu pohjaa, ettei jää kituu.
7§ Kuj joku hirastelee erelläs ja hakee vaikka jotaim paikkaa, nin neuvo sille oikee osote. Elikkä huura ohimennessäs sivuikkunasta, että "Painuv vittuu!"
8§ Ov varovainer ruuhkaliikenteessä. Ettei vaan kännykkäs lipsahra korvalta.
9§ Kuj joku yrittää sivutiältä ramppia myären isomman tiän liikennevirtaan, nin älä tee sille tilaa. Seoj joku kohmo.
10§ Jos tahrot ajella rauhassa kaupunkilla, nil lähre paanalle vaan sillon, kun Ilves taikka Tappara pelaa leiohvia.
11§ Jos jonkun auto menee rikki ja pysähtyy etees, nin töötötät torvee ja raivoo ittekses nin kauvan, että saat syrähalpaukse.
12§ Jos haluap päästä nopeesti kaupunkil läpitte, ni hommaap polkupyärä ja aja jalkakäytävällä. Siä saa.päästellä lujaa.
Pyäräiliöille:
13§ Jos ajap polkupyärälläs mummun kumoon, niv verä niska kyyryy ja poljep pakoo. Kyä sej joku siittä korjaa.
14§ Pyäräile ykssuuntasta katua vastavirtaa. Seoj jännää.
Jalankulkioille:
15§ Кuм polkupyäräiliä ajaa sivuttes, nim murjase sitä kyynärpäällä kylkee jonsei kekään nää.
16§ Viheltele ittekses, kattele taivaalle ja ot tärkeen näköne, ku kävelet karun ylittep päin punasta.
Ja tulevaisuutta aatellen voi autoilioille ja pyärämiehille antaa viä yhren tiaron. Nimittäin, että:
17§ Viirev vuarem päästä voit kahahruttaa Tammerkosker rantaan täyttä vauhtia mistä kohrin tahansa vaikka hönössä. Et takuulla putoo vetee. Siinon nääs silta
Nuori nainen oli kovasti halukas oppimaan golfia, ja meni tietenkin alan kurssille. Mutta voi, neiti ei millään tahtonut osua palloon eikä muutenkaan oppia edes alkeita, ja opettajakin alkoi jo hermostua:
– Ei tästä tällä tavalla mitään tule, neiti Näpsä. Muut oppilaamme ovat kehittyneet jo valtavasti, te ette sen sijaan ole vielä kertaakaan edes osunut palloon. En ymmärrä, mitä teidän kanssanne pitäisi tehdä?
– Ehkä otteeni mailasta on väärä?
– Se voisi olla yksi syy. Kokeilkaapa seuraavaa: tarttukaa mailaan kuin se olisi sulhasenne реnis ja koettakaan sitten osua palloon, ehdotti opettaja piruillakseen ja jo väsyneenä koko touhuun.
Neiti teki kuten opettaja käski, ja kohta lensi pallo komeassa kaaressa kauas kohti reikää. Opettaja hieraisi silmiään, nielaisi kerran ja sanoi:
– Oikein hyvä lyönti, neiti Näpsä. Ottakaapa se maila nyt suustanne ja yrittäkää heilauttaa sitä käsin.