uusimmat vitsit

Johtajat keskustelivat. Toinen kysyi toiselta, miksi tämä oli erottanut sihteerinsä.
Hän kertoi:
- Kaksi viikkoa sitten oli minun 45 v syntymäpäiväni. Enkä ollut kovin innoissani, kun aamulla heräsin eikä vaimo edes onnitellut saatikka antanut lahjaa. Hän ei sanonut minulle edes hyvää huomenta. Ajattelin, että sellaisia vaimot ovat, mutta lapset sentään muistaisivat. Sitten heräsivät lapset, mutta kukaan heistä ei sanonut sanaakaan.
- Sen jälkeen menin toimistolleni. Tunsin itseni hyvin masentuneeksi ja pettyneeksi. Kun kävelin toimistooni, sihteerini sanoi:
"Hyvää huomenta pomo ja hyvää syntymäpäivää!"
Se sai minut tuntemaan oloni hieman paremmaksi. Työskentelimme iltapäivään asti jolloin sihteerini koputti oveen ja sanoi:
"Tiedätkös ulkona on hyvin kaunis ilma ja on syntymäpäiväsi. Mitäs jos mentäisiin päivälliselle, vain sinä ja minä?"
Niinpä me menimme pieneen viehättävään maaseuturavintolaan. Joimme parit martinit, päivällinen oli loistava, ja meillä oli todella hauskaa.
Sen jälkeen piti palata toimistolle, mutta hän sanoi:
"On niin kaunis päivä,onko meidän pakko mennä vielä toimistoon?"
"Enpä usko" vastasin, jolloin hän ehdotti menemistä hänen asuntoonsa. Niinpä teimmekin ja joimme vielä martinit ja poltimme savukkeet.
Sitten hän sanoi käyvänsä vaihtamassa päällensä jotain mukavampaa, jos minulle sopii. Vastasin myöntävästi. Hän meni makuuhuoneeseen ja noin viiden minuutin kuluttua hän tuli takaisin syntymäpäiväkakku sylissään.
Perässä kävelivät vaimoni ja lapseni, he kaikki lauloivat "Hyvää syntymäpäivää".
Ja minä istuin muina miehinä sohvalla munasilleen odottamassa
Afganistanin rauhanturvajoukkoihin tuli uusi komentaja Ruotsista. Hänelle esiteltiin paikkoja. Keskellä erämaata oleva leiri oli äkkiä
esitelty. Telttojen lisäksi erämaassa oli kuitenkin pieni maja. Komentaja kysyi, että mikäs maja tuo on? Pataljoonan kapteeni sanoi:
- No kun täällä erämaassa ei ole yhtään naisia, niin tuolla majassa on kameli sitä varten, jos seksihalut kasvavat liian suuriksi.
- Hyi hemmetti, sanoi ruotsalainen komentaja, tuohan on ihan sairasta.
Pari viikkoa kului, niin ruotsalaisella komentajallakin alkoi jo halut jylläämään. Hän meni kapteenin luo ja kysyi:
- Tuota... Milloinkas se kameli olisi vapaa?
- Kyllä se jo iltapäivällä on.
Komentaja meni silloin majaan ja siellähän olikin oikein sievä kameli. Vieressä oli jakkarakin sopivasti. Komentaja ajatteli, että ei voi mitään, asetteli jakkaran kamelin taakse ja ryhtyi hommiin. Silloin kapteeni tuli sisään majaan ja sanoi:
- En haluaisi keskeyttää, mutta olisikohan miellyttävämpää, jos tekisitte niin kuin muutkin meidän miehet ja ajaisitte sillä kamelilla tuohon läheiseen kaupunkiin naisiin...