Vanhalla vuorineuvoksella oli tapana pyytää ulkomaille lähetettävä johtaja vaimoineen vierailulle, jotta tutustuisi heihin paremmin.
Englannin tytäryhtiön johtajaksi lähtevä mies oli kutsuttu rouvineen kartanoon.
Ensimmäiseksi illan ohjelmaksi oli sovittu bridgen peluuta.
Nuori pari oli hätäisesti opetellut bridgeä, peliä, jossa on neljä henkeä pelaa kahtena parina ja näkemättä kanssapelaajan kortteja on tehtävä tarjouksia siitä kuinka paljon pisteitä pari aikoo saada.
Vanha vuorineuvos pelasi johtajan vaimon parina ja vuorineuvoksetar nuoren johtajan parina.
Kun peliä oli pelattu jonkin aikaa, vuorineuvoksettarelle selvisi, että nuorimies ei ymmärrä pelistä juuri mitään.
Parin tunnin kuluttua nuorimies pyysi anteeksi ja halusi käydä WC:ssä.
Hän meni WC:hen, mutta veti oven perässään huonosti kiinni, että lorina alkoi kuulua ulkopuolelle.
Hänen nuori rouvansa punastui, nousi ja riensi sulkemaan oven ja sopersi:
Anteeksi, tämä on nyt hirveän noloa.
Pyydän anteeksi mieheni puolesta.
Siihen vuorineuvoksetar:
Älä huolehdi, tyttöseni.
Tämä on illan aikana ensimmäinen kerta, kun tiedän, mitä miehelläsi on kädessään.