Mikkeliläinen insinööri oli ennen EU-äänestystä dokaamassa ja ajoi sitten illan päätyttyä taxilla kotia kohti jutustellen tulevasta kansantahdonosoituksesta kuskin kanssa. Insinööri oli EU:n kannattajia, mutta kuski sitä vastoin ilmeisesti Järvilahden miehiä tai muuten vaan jyväjemmari ja riitahan siitä sitten lopulta tuli. Kina paisui lopulta niin kovaksi, että taksikuski paiskasi insinöörin ulos jossain Rantakylän periferiassa, in the middle of nowhere, josta matkaa lähimpään ihmisten asuttamaan paikkaan oli useita kilometrejä. Insinööriä tietenkin vitutti yli kaiken tallustella pikkupakkasessa, pimeässä ja todennäköisesti ilman torttua yksin kotiin.
Parin viikon kuluttua sama Mikkelin insinööri oli ollut jälleen viettämässä iltaa ja taksijonossa seisoessaan huomasi edelliskertaisen taksimiehen odottamassa pokaa. Insinööri päätti kostaa kokemansa nöyryytyksen ja meni tolpalla ensimmäisenä olevan taksin luo, hyppäsi sisään viissatanen kourassa ja sanoi:
"Saat tän viissatasen, jos annat persettä!"
. Kuski tietenkin paiskasi insinöörin ulos ja tämä kömpi jonossa seuraavana olevan taksin luo heiluttaen viissatasta ja tokaisten:
"Saat tämän viissatasen, jos annat persettä!"
. Sama toistui aina seuraavien taksien kohdalla, kunnes tuli tämä oharisuhari. Tällä kertaa insinööri sanoi:
"Saat tämän viissatasen, jos unohdetaan menneet ja ajat mut kotiin!".
"Mikäs siinä" oli tietenkin vastaus ja insinööri hyppäsi mersun takapenkille istumaan. Auton lähtiessä matkaan, insinööri vilkutti takaikkunasta viishunttista siten, että muuta taksikuljettajat varmasti näkivät sen ja insinöörin härskin ilmeen
Oli alkanut taas kerran ala-asteen oppitunti. Opettaja teki arvoituksia oppilaille:
"Kuinka on mahdollista asettaa reikä yhteen reikään?"
Koko luokka tuumi tiiviisti tätä visaista arvoitusta. Etupenkin saparopäinen Liisa alkoi hurjasti viitata tyypillinen perseennuolijan virne naamallaan.
"No Liisa, mikä on tämän arvoituksen ratkaisu?" Liisa nousee pulpetistaan vastaamaan koko luokan eteen.
"Laitetaan peukalot ja pikkusormet yhteen ja työnnetään suun ympärille!", Liisa vastasi hymy vain leventyen.
"Oikein hyvä", opettaja sanoi. "No mitenkäs saadaan kolme reikää laitettua yhteen reikään?" Luokkaan laskeutui hiljaisuus. Kotvan kuluttua Liisa alkoi taas hurjasti heiluttaa kättään. Opettaja pyysi Liisaa taas tulemaan luokan eteen.
Kimeällä äänellä Liisa vastaa:
"Laitetaan taas sormet yhteen ja levitetään ympyrä niin, että nenäkin mahtuu siihen"
"Hienoa, Liisa, hienoa"
Luokan takana alkaa kuulua supinaa ja ärtymys on huomattavissa, kun Liisa on taas kerran päässyt loistamaan. Nyt opettaja tekee vielä yhden kysymyksen:
"Kuinka sitten viisi reikää saadaan yhteen reikään?" Muutkin alkavat miettiä kuumeisesti oikeata vastausta. Liisa itsevarmasti heiluttaa pystyssä olevaa kättään ja pyytää vastauslupaa.
Petri takana tuntuu myös tietävän vastauksen ja nostaa käden pystyyn, mutta kuten arvattavaa, opettaja antaa lempioppilaansa taas kerran vastata. "Levitetään vielä oikein kovasti sormia niin, että silmät mahtuvat mukaan" Opettaja vuolaasti kehuu Liisaa, joka on niin ylpeä itsestään.
Petri suivaantuneena saamastaan kohtelusta nostaa käden pystyyn, jolloin opettaja kysyys Petriltä:
"Niin Petri, mitä asiaa sinulla oikein on?" Minulla olisi vielä yksi arvoitus. Kuinka on mahdollista saada yhdeksän reikää yhteen reikään?"
Opettajakin alkaa miettiä kuumeisesti. Ihme kyllä Liisakaan ei tällä kertaa osaa vastata asetettuun kysymykseen, ja esittää loukkantunutta. "No Petri, mikä on vastaus tähän arvoitukseen", opettaja kysyy.
- Otetaan nokkahuilu ja työnnetäään se Liisan perseeseen..
Eräs kaukomatkaaja päätti kerran Egyptissä vieraillessaan lähteä kamelilla Saharan poikki. Mies saikin ostettua eräältä arabilta kamelin, ja lähti varustauduttuaan aavikolle. Kaikki menikin aavikolla hyvin, vesi ja ruoka riittivät, mutta viikon matkustettuaan alkoi matkailaamme panettamaan pahasti. Nooh, olihan kameli olemassa, eikä varmasti ketään näkemässä, joten matkaajamme asettui kiven päälle tatkoituksenaan ... noh, mieti sitä... homma kuitenkin kariutui siihen, etta kameli astahti aina askeleen eteenpäin kun mies... krmhöööm, tiedät kyllä. Turhautuneena mies lopetti yrityksensä, ja jatkoi matkaansa. Paineet kuitenkin kohosivat...
KUNNES mies tapasi keskella aavikkoa aivan uskomattoman hyvän näkoisen naisen, joka oli HYVIN pienissa vaatteissa, nainen nähtyään miehen, alkoi itkeä ja sanoi:
"Teen MITÄ HYVÄNSÄ, jos saan vain hieman vettä ja ruokaa". Miehemme valtavissa tuskissaan vilkaisi naista ahneesti, ja antoi tälle vettä ja ruokaa.
Kun nainen oli saanut joutua ja syötyä, sanoi mies:
"No, nyt pidät lupauksesi, ja pitelet tätä halvatun kamelia aloillaan"